Tuhansien mutkien juhannus

Tämän vuoden (2010) juhannuksen päätin viettää pyörän päällä kierrellen Sveitsin passeja sekä yöpyä teltassa jollain leirintäalueella.

Reittiä en ollut suunnitellut sen kummemmin muutakuin että Grimselin suunnalle ajattelin ajella.

Ilmatkin tuntuivat suosivan pilvettömän taivaan muodossa, joten alppipassit tarjosivat silmiä hiveleviä maisemia. Oikeastaan ainoa valituksen aihe oli turhan kuuma keli, lämpöä oli parhaillaan noin 30 astetta laaksoissa. Passeilla onneksi lämpötila oli siedettävämmissä lukemissa.

Lauantai aamusella starttasin liikenteeseen hyvissä ajoin, välttääkseni viikonlopun ruuhkat, sekä päästäkseni vuorille ennenkuin ilma lämpenisi liiaksi. Saksan ja Itävallan ajelin suosiolla moottoritietä pitkin, Sveitsin puolella ajelin etelää kohti moottorietä #13 pitkin. Tältä tieltä jatkoin matkaa kohti Zürichiä moottoritietä #3 pitkin.

Walenseen (kuva 1, kuva 2) kohdalta käännyin etelään tielle #17 kohti Klausenpassia.

Tällä tiellä on alussa paljon kyliä ja eteneminen on hidasta. Kylien jälkeen tie on kohtuu kuoppaista, mutta ylöspäin noustessa jylhät maisemat vievät voiton kuopista. Tämän tien varrella on paljon lehmiä tiellä, joten varovaisuutta mutkissa.

Klausenpassin jälkeen matka jatkui kohti etelää pienen pätkä moottoritietä #2 pitkin. Pian kuitenkin pyörän eturengas suuntasi tielle #11 kohti Sustenpassia. Tämä passi oli todella upea ja suosittelenkin lämpimästi ajamaan tämän hyväpintaisen todella upean passin.

Kuvien räpsimisen jälkeen suuntasin jälleen kohti etelää tielle #6 ja kohti Grimselpassia. Tämä passi oli yllättävän nopeasti ajettu. Tien pinta oli hyvässä kunnossa. Maisemaltaan Grimselpass on hieman erilainen, kallio on yhtenäistä ja sileää. Grimselillä on myös muutama hotelli.

Grimselin eteläpuolelta avautuu hieno maisema laaksoon ja idässä näkyvälle Furkapassille.

Tässä vaiheessa matkaa kurkin kelloa ja päätin suorittaa kiertoajelun Nufenen-, St Gottard- ja Furkapassin kautta ennenkuin alkaisin etsimään leirintäaluetta.

Lyhyesti noista passeista: Nufenen passi on hyväpintainen, St Gottardon vanha mukulakivipassi on aina yhtä hieno, tämä kannattaa ajaa ehdottomasti ennemmin kuin uudempi, tylsempi ja nopeampi Gottardon passi. Furkapassilla tien leveys ja kunto vaihtelee aika paljon. Päältä on kuitenkin hienot maisemat länteen.

Vanhan pariskunnan pitämän leirintäalueen löysin Ulrichen nimisestä kylästä. Jossa illalliseksi nautein maittavaa pussisapuskaa auringon pikkuhiljaa laskiessa vuorien taakse. Ennen nukahtamista päätin että sunnuntaina ajaisin Italian kautta idempänä oleville passeille.

  Maisemaa Klausenpassin varrelta  Furkapassilta Pyöräilijöitä alhaalla Jäätikköä Vesiputous Porukkaa jäätiköllä vaeltamassa Grimselin eteläpuolen maisemaa Mutkia matkassa Furkapassin mutkia vuoren rinteessä Grimselpass on suosittu ajelukohde Mäkistä maisemaa Nufenen passilla Furkapassilta avautuvaa maisemaa länteen Taipunutta kalliota Gessu katselee Grimselin etelärinteitä Upeita vuoria!

Seuraavassa lauantain ajoreitti:

  Reitti Saksan puolella  Lauantain reitti Sveitsin puolella

Sunnuntai aamusella aloin pyyhkiä unihiekkaa pois silmistä noin aamu viiden aikoihin. Edellisenä iltana uni tuli jo noin 21:00 aikoihin, joten oli tässä jo tarpeeksi tullut makoiltua. Aamutoimien jälkeen kuivailin vielä teltasta yökasteet pois ennen pakkaamista.

Liikkeelle pääsin noin 06:30 muun leirintäalueen vielä nukkuessa. Viileässä aamussa oli todella mukava ajella menemään, liikennettä ei ollut ja aurinkokin nousi koko ajan selän takana korkeammalle.

Brigistä lähdin kohti etelää ja Simplon passia. Muistelin Brigissä että täällä meni vanha, mutkainen ja mukava tie tuon uuden, suoremman ja nopeamman lähistöllä. Gepsistä tuo vanha tie löytyikin joten matka pääsi jatkumaan.

Simplon passille mennessä (pohjoisesta etelään) tiellä oli muutamia tietyöpaikkoja. Onneksi ei ollut liikennettä näin aamusella niin noista selvisi nopeasti. Simplon passin päällä haukkasin omeletin ja kupin kahvia aamupalaksi.

Simplon passin päältä on ihan hieno maisema viereiselle jäätikölle. Tie on leveää ja nopeaa, mutkat loivia ja nopeita.

Simplon passilta kohti Italiaa ajettaessa tuleekin kaikista paras pätkä tällä reitillä. Lähellä Italian rajaa tie kulkee todella nätissä rotkossa jossa saa kamerasta filmiä poltettua oikein kunnolla.

Italian puolella käännyin Pontetto-Roldosta kohti Malescoa (tie #337). Malescosta käännyin pienelle tielle kohti Cannobiota. Tällä tiellä oli mutkaa mutkan perään ja kohtuullinen tienpinta. Välistä vähän kuoppaa ja heittoa, mutta kohtuu asfaltti joka paikassa. Suosittelen ajamaan.

Cannobiosta kohti Locarnoa seurailin Lago di Maggioren rantaa. Muistelin että tämä väli olisi hienoa mutkapätkää, mutta taisin muistaa väärin (uskoisin että tie etelään Cannobiosta voisi olla sitä todella mukavaa pätkää). Joka tapauksessa, tiellä oli liikennettä kohtuu paljon, lämmintä ja kylää kylän perään. Onneksi pyörällä pääsee ohittamaan helposti ja nopeasti joten matka taittui kuitenkin.

Locarnosta koiliseen sijaitsee Verzascan pato. Pato tuli kuuluisaksi James Bond 007 ja kultainen silmä -elokuvan myötä. Tuon elokuvan alussa Bond hyppää juurikin tältä padolta (elokuvassa pato jossain Venäjällä).

Padolta pääsee hyppäämään nykyään yhden maailman korkeimmista benji-hypyistä (suom) kuka vain haluaa, mukaan tarvitset vain tukun tuohta ja hippusen rohkeutta.

Padolta suuntasin moottoritielle #2 etelään kohti Luganoa. Luganossa käännyin kohti itää tielle #340. Tämä tie kulkee nätin Lago di Luganon rannalla. Ajelin kuitenkin yhtä soittoa Menaggion rannalle jossa odottelin lauttaa Como-järven ylitse kohti Varennaa. Odotellessa haukkasin hieman kuivahkon pizzan

Pizzaa mutustellessani kovaäänisestä alkoi kuulua pajatusta ja tunnistin seasta Verannan nimen. Kokiksella pizza alas ja puolijuoksua maksamaan. Muut olivat jo lautassa kun itse sinne pyörällä pääsin. Järven ylitys otti noin 20 minuuttia ja sen jälkeen lähdin kohti pohjoista ja Maloja passia.

Italian puolelta Sveitsiin saavuttaessa ennen Maloja passin huippua tie on hyväkuntoista ja leppoisasti mutkittelevaa. Vähän ennen passin huippua on jokunen hiusneula, mutta tämä on loivista mutkista pitävälle oikein hyvä tie. Muutamassa paikassa maisemat ovat kuin postikortista. Olen aikaisemmin ajanut tämän toiseen suuntaan enkä silloin pitänyt tästä passista yhtä paljoa.

Passin jälkeen tie kulkee parin vuoristojärven viertä. Täällä porukka surffaa hienoissa maisemissa.

Silvaplanasta käännyin kohti pohjoista ja Julierpassia (etelästä pohjoiseen). Julierpassilla on todella hyvä pinta tiessä. Mutkat ovat ajettavia, mutta ehkä hieman liian loivia. Liian loivia siksi että pakostakin nopeus nousee jotta mutkista pystyisi nauttimaan. Huippu tulee vastaa etelästä ajettaessa yllättävän nopeasti. Ylhäällä maisemat ovat melkoisen karut.

Tiefencastelista suunta itään ja kohti Albulapassia (passin ajoin pohjoisesta etelään). Albulapassi on Julieriin ja muihin verrattuna huomattavasti pienempää tietä. Alku ja loppupätkä passista on todella kapeaa, joten varuillaan kannattaa olla erityisesti mutkissa. Siellä täällä oli hieman uutta pintaa ja muutamia tietöitä. Pohjoispuolella passia on muutamia nättejä rautatiesiltoja. Tienpinta vaihtelee uudesta pinnasta vanhaan ja kuoppaiseen. Heittoja on siellä täällä, mutta tämä passi saa silti minut aina hymyilemään. Täällä saa ajaa eikä mutkissa vauhti pääse kasvamaan turhan korkealle. Ylhäällä passi on aakeassa laaksossa ja maisema on hmmm pysäyttävä. Iso plussa siitä että liikennettä ei ole paljoa.

Albulan ylitettyäni jatkoin matkaa itään kohti Fluelapassia. Fluelapassi lähtee Susch nimisestä paikasta (ajosuunta etelästä pohjoiseen) ja päätyy Davosiin. Passin alussa oli useampi tietyö sortuneen tien vuoksi. Ylhäällä huipulla on järvi jossa oli vielä juhannuksena jäätä. Itse pidän tätä passia aika tylsänä (ajettavuuden puolesta), mutta sopii hyvin henkilölle juka tykkää rauhallisesta ajosta loivissa mutkissa.

Davosiin päästyäni ajoin tietä #28 pohjoiseen aina moottoritielle saakka ja siitä suuntasin kotiin moottoritietä pitkin.

Matkaa viikonlopulle tuli noin 1200km. Muutama huippukohta matkasta jäi mieleen: Sustenpass, St Gottardon vanha passi, Simplon passin jälkeinen rotko sekä Albulapassi.

  Vesiputous Simlonin jälkeisellä passilla Pystysuoraa vuorenseinämää  Auringon nousua Toinen vesiputous Verzascan pato Hyppypaikka padolla Alas on pitkä matka Sola padolta    Comoa ylittämässä, taustalla Menaggio Surffipaikka Surffareita hienossa maisemassa Mikäs tuolla olisi vedellä menemään kun vain osaisi Albulapassille menossa Maisemaa pohjoiseen Albulapassin sola Fluelapassilla Fluelapassin järvi Saakohan tuolta kalaa?!?!? Tätä liikennemerkkiä kannattaa uskoa ja kaasua höllätä

Reitit:

  Simplon ja rotko Italian pikkutie Comon ympärystä Sveitsin passit Sveitsi kokonaisuudessaan Koko reitti Ajoalue