Kahvilla Kroatiassa

Pekka (matkakaveri 2009 Ukrainan reissulla) oli parin viikon lomalla eteläisessä Kroatiassa josta hän myös laittoi kahvikutsun tulemaan. No, tottahan sitä piti lähteä tuolla käväiseen kun kerta noin lähelläkin kaveri on käymässä.

Karkeaksi reitiksi olin suunnitellut moottoritietä Salzburgiin (eng, kotisivut). Siitä etelään moottoritietä joko Udinen ja Triesten (eng) kautta tai vaihtoehtoisesti Villachista Ljubljanan (eng) kautta.

Ajattelin että pyyhkäisen suorilla tuonne Splitin lähelle (jossa Pekka oli lomailemassa), mutta reissulle pääsin lähtemään sen verran myöhään että ensimmäiseksi majoituspaikaksi valikoitui tuttu Hotel Vali, Kroatiassa.

Teltan varasin matkaan, koska ajatuksena oli paluumatkalla leiriytyä Dolomiiteilla, josta ajattelin ajaa GrossGlocknerin kautta kotiin.

Menomatkalla ei siis mitään ihmeempää. Sloveniassa ajaessani tuli vain sellainen tunne että miksi olen aina ajanut suoraan Slovenian halki, enkä ole koskaan tutustunut maahan paremmin. Päätinkin että jossain vaiheessa tuonne pitää lähteä ajamaan maaseutua ja pikku kaupunkeja läpi. Moottoritie Sloveniassa oli hyvässä kunnossa. Huom! Muista ostaa Vignetti Sloveniaan vaikka olisit moottoripyörällä liikenteessä.

Rajojen ylitykset menivät vaivatta heittämällä läpi, tällä kertaa ei tarvinnut edes kypärää ottaa pois päästä. Vali hotellille pääsin kohtuu aikaan jotta kerkesin hyvin illalliselle. Seuraavan päivän sää vähän jännitti, koska olivat lupailleet vesisadetta keskiseen Kroatiaan.

Aamusella lähdin liikkeelle välittömästi aikaisen aamupalan jälkeen. Päivän suunnitelmana oli välttää moottoritietä, ajella rantatietä pitkin aina etelään Pekkaa morjenstamaan.

Tuosta Kroatian rantatiestä nro8 sanoisin sen verran että, maisemallisesti ja ajamista ajatellen luonnonpuiston alue Rijekasta moottoritielle asti (Pag:n saaren ohitse) on parasta.

Itse en pitänyt loppupätkää Zadarista Splitin ohitse aina Gradaciin saakka mitenkään kummoisena. Maisemat ei nyt kovin ihmeellisiä olleet, kylää kylän perään hidastamassa kulkua ja poliiseja tutkien kanssa (joista paikalliset kiitettävästi valoja väläyttelemällä varoittivatkin). Tiekään ei ollut verrattavissa tuohon pohjoisempaan luonnonpuiston tiestöön.

Pekka oli lomalla Ciovon saarella Okrug Gornjissa jonne kerkesinkin puolen päivän jälkeen. Vaihtelimme kuulumisia ja haukkasimme vähän sapuskaa rannalla. Ai niin, ja kahvitkin hörppäsin :)

  Pyörä parkissa palmun alla Ciovon saarella Rantaa Pekka saapuu

En malttanut jäädä paikalleen, koska kello oli vielä niin vähän. Päätinkin ajella Splitin kautta etelämmäksi.

Splitin kohdalla päätin jättää kaupunkiin tutustumisen pois listalta ja vain pöristellä kaikessa rauhassa etelämmäksi.

Jatkoin rantatie nro8 etelään ohi Splitin, Omis:n, Makarskan ja Gradac:n. Vähän ennen Plocea päätin kääntyä takaisin etsiskelemään majoituspaikkaa, koska jos olisin halunnut jatkaa vielä etelämmäksi, olisin joutunut ajamaan Bosnian raja-aseman läpi ja tämä olisi hidastanut matkantekoa.

Aika moni hotelli näytti olevan vielä kiinni, mutta Gradacista löysin avoimen hotellin jossa oli vielä vapaita huoneita. Olunen terassilla ja vähän kuvien räpsintää rannalla ennen illallista. Illalla hotellille tuli isoääninen bussilastillinen eläkeläisiä, mutta en antanut heidän häiritä yöuniani.

  Rannikkoa Käännöspaikka kohti pohjoista Karua rantaa käännöspaikalla Omituisia kukkia hotellin terassilla Kalastaja rannalla Rantakylä

Aamulla olin jälleen ensimmäinen aamupalalla. Pikainen kahvittelu ja sen jälkeen kohti pohjoista.

Päivän suunnitelmassa oli pyyhkäistä jonnekkin Cortinan suunnalle Dolomiiteille ja yöpyä siellä leirintäalueella. Edessä olisi siis tylsä päivä Kroatian moottoritiellä.

Edellispäivänä etelää kohti ajaessani huomasin Makarskan eteläpuolella kukkulan seinämään louhitun tien. Nyt aamusella päätin käväistä tutustumassa tuohon pätkään, koska vähän Makarskan pohjoispuolelta siirtyisin moottoritielle.

  Vihertävää kukkulaa sisämaassa Kroatian rannikon pitkulaisia saaria Rantatie alhaalla ja hienon väristä vettä rannassa Mutkaa Kaide Kukkia Puu kallion reunalla Rantatietä Mutka Rotko

Kroatian moottoritiet ovat todella tyhjiä, liikennettä ei ole kuin ihan nimellisesti. Kunnoltaan tie on loistavassa kunnossa. Maisemallisesti ei tuolla tiellä ole mitään annettavaa. Jostain syystä tuolla moottoritiellä tuntuu aina tuulevan todella kovasti.

Rijekasta suuntasin Triesteen ja sieltä moottoritetä pitkin aina hieman Udinen ohitse. Tämän jälkeen käännyin pienemmille teille kohti Dolomiitteja.

On se vaan tunnustettava että kyllä Italialaiset osaavat tehdä tunteita nostattavia teitä... Onhan niitä mutkia muuallakin, mutta jotain ihmeellistä Italialaiset tienrakentajat laittavat tiellensä mitä ei muualta oikein löydy. Tiet ovat todella jouhevan mutkaisia ja nautittavia ison hymyn kanssa!

Dolomiitteja lähestyessäni huomasin tien varsilla paljon koristeita ja kylttejä. Ilmeisesti aavistuksen ennen minua samaa tietä pitkin oli mennyt Italian ympäriajo.

Suuntana oli siis Cortina. Matkan varrella silmiini ei osunut yhtään leirintäaluetta, joten päätin loppujen lopuksi yöpyä sitten Cortinassa hotellissa.

Todella moni hotelli oli suljettu tähän aikaan vuodesta, mutta aina joku hotelli on auki ja siellä vapaita huoneita. Niin oli nytkin.

Illalla kävin käveleskelemässä Cortinan keskustassa sekä pureksimassa aivan loistavan pizzan paikallisten suosimassa pizzeriassa. Tuollaisen paikan tunnistaa siitä että hinnat ovat kohtuulliset, paikassa tuntuu vallitsevan hallitsematon kaaos sekä asiakaskunta joka puhuu niin paljon käsillään ettet tiedä missä vaiheessa lapioivat sitä pizzaa suuhunsa.

  Vihertävää maisemaa Hampaita alkaa jo hymyilyttämään Olympia mäki  Rautatiesilta Cortinan kirkontorni (kännykkäkuva) Cortinaa (kännykkäkuva) Koristeltu talo (kännykkäkuva)

Maanantai aamuna television meteorologi kertoili että pohjois-Italiassa tulee vettä oikein kunnolla (sen mitä sadekartasta osasin päätellä). Ikkunasta ulos katsottaessa todellisuus oli kuitenkin täysin toinen. Aurinko oli nousemassa totaalisen pilvettömälle taivaalle!

Loistavaa! Pikainen aamupala ja sen jälkeen suunnaksi GrossGlockner Itävallassa.

GrossGlocknerilla oli vielä melkoisesti lunta tien varsilla (lopultakin pääsin ajamaan pyörällä passille jossa oli 3-4 metriset lumivallit tien varrella), mutta tie oli kokonaan auki.

Liikennettä oli yllättävän paljon, vaikka olin liikenteessä kohtuu aikaisin. Edelleenkään GG ei herätä minussa oikeastaan mitään Wau-tunnetta... Jokin tuossa tiessä mättää enkä tiedä mikä. Mutkia löytyy, liikennettä liikaa, tien käytöstä pitää maksaa 18€, maisemat ihan hienot mutta...

Muutamassa paikassa GG:n pohjoispuoleista rinnettä oli lunta vyörynyt jonkin verran tiellä jolloin kunnossapito pysäytti liikenteen ja varmisti ettei ylhäältä tule enempää lunta niskaan.

  Jylhää Upeaa vuoristoa aamuauringossa GG Jäätikön katselua Jäätikkö Näetkö ihmisiä tuolla jäätiköllä? Helppoa, tuollahan näkyy pari ihmistä :) Paljon pyöriä Laskettelijoita Pientä penkkaa  Lunta  Näköalapaikalla Tietä näköalapaikalle Ei aivan kesäinen keli vielä

GG:n jälkeen suuntasin länttä kohti teitä numero 168 ja 165 pitkin. Sekä siitä edelleen pohjoiseen 169 pitkin. Suosittelen välttämään näitä teitä koska nuo ovat melkoisen tylsiä, eikä yksi isompi vesiputous riitä korvaamaan tuota solassa ajon tylsyyttä.

A12-moottoritien ylityksen jälkeen suuntasin Achenseen ohitse kohti Garmischia. Unohdin että tuo Achenseen seutu on todella suosittu mm Münchenin suunnalla asuvien ihmisten kohteena, joten siellä on aina ruuhkaa (kesällä hyvällä ilmalla liikenne seisoo tuolla). Sylvensteinseen jälkeen tulee pikku pätkä rauhallista ja kapeaa tietä joka seurailee pientä jokea, tälle tielle pitää maksaa muutaman euron pääsymaksu.

Garmischin jälkeen otinkin suunnaksi kodin ja sinne saavuin iltasella.

Koko reissulle tuli mittaa noin 2550km, joten ihan reipas viikonloppu tuli pöristeltyä.

Alla reissun reitti:

  Koko reitti Kroatian reitti Kroatian eteläosa Dolomiitit Itävallan osuus