Joulureissun ensimmäinen viikko

Lauantai 18.12.2010

Ajoaika: 10:15 - 16:45
Ajomatka: 481km
Reitti: Ulm – Füssen - Innsbruck - Garda
Lämpötila: Lähtiessä noin -10C, välillä lämpimämpää, välillä kylmempää
Keli: Lumisade, puolipilvinen, pilvinen, aurinkoinen

Ensimmäisen päivän tarkoituksena oli vain päästä Gardalle tai edes jonnekkin (kelistä riippuen).

Aamusella ajopukua päälle pukiessani huomasin etten saa mahtumaan ajohousuja jalkaan vuori paikallaan (mulla oli jalassa myös polvisuojat). Joten ei muuta kuin vuori pois ja lisää kerraston housuja jalkaan... Lähtiessä päällä oli neljät kerrastonhousut, joten tätä nyt sitten ehkä sanotaan kerrospukeutumiseksi...

Yläkroppaa suojasi kolme kerraston paitaa, haarniska sekä paksuhko pitkähihainen paita. Päässä ja kaulalla oli neopreenimaski sekä buffi. Jaloissa kahdet sukat ajokengissä (ajokengät ovat uudet, joten vähän jännitti että toivottavasti niissä ei ole mitään tekovirheitä, koska en kerennyt testata niitä ennen matkaa (kengät on Sidin Adventure Goret).

Aamulla liikkeelle lähtiessä ulkona sateli lunta, eipähän pääsisi nukahtamaan ajon aikana kun sen verran piti tarkkana olla. Lämpötila oli ehkä noin -10C kotoa lähtiessä.

Moottoritie etelää kohti oli suolattu kohtuullisen hyvin, välistä kyllä piti varpailla kokeilla että onko tie jäässä. Muutaman kerran ennen alppeja perä tuntui vähän irtonaiselta, mutta ei mitään sen ihmeempää.

Alpeille päästyäni lumen määrä lisääntyi ja muutamassa kohden Fernpassia tiellä piti tähtäillä autojen tekemiin uriin. Fernpassin eteläpuolella lumen määrä väheni ja alhaalla laaksossa lunta ei ollut juuri lainkaan.

Innsbrukista etelään Brennerin solaa pitkin ajaessa mielessä pyöri että kuinkahan hyvin Italian tielaitos suolaa teitä, jostain syystä luotto heidän suolaamiseen ei ollut aivan huipussaan, mutta Italian puolelle saavuttuani huomasin tuon huolen olleen turha.

Jännä oli huomata että Brennerin solassa välillä oli lämpimämpää (kuitenkin pakkasella) ja välistä kylmempää. Itse asiassa mitä alemmas laskeuduin, sen kylmemmäksi ilma muuttui.

Määränpäätä lähestyessäni lumen määrä vain pysyi ennallaan. Gardan kaupungin joulukatu näytti hyvin talviselta kun kaduilla oli lunta ja kylmyydestä hytiseviä italialaisia.

Gardan vakio hotelli ei ollut jostain syystä auki, mutta onneksi löysin läheltä kohtuuhintaisen hotellin jossa oli jopa parkkihalli moottoripyörille!

Illalla pitää käydä hemmottelemassa makuhermoja hyvällä italialaisella pizzalla :)

Huominen on myös pelkästään siirtymää, koska pyrin saamaan näinä ensimmäisinä päivinä matkaa taitettua mahdollisimman paljon. Minne mahdan huomenna päästä? Ainakin kelin pitäisi muuttua pikkuhiljaa lämpimämmäksi :)

 Kesäinen harrastusko? Lunta sateli kotitallista lähtiessä Fernpassin eteläpuolella ei ollut paljoa lunta Suolattu gessu

Sunnuntai 19.12.2010

Ajoaika: 08:45 - 17:45
Ajomatka: noin 778km
Reitti: Garda - Verona - Modena - Bologna - Firenze - Orte - Rooma - Napoli - Salerno - Amalfi
Lämpötila: Kaikkea aamun pakkasesta Amalfin ehkä 10 asteeseen
Keli: Lunta, aurinkoista, pilvistä, sadetta

Tänään oli varsinainen siirtymäpäivä. Päivään mahtui yllättävän monenmoista (vaikka reitti kulkikin suurimmaksi osaksi moottoritietä).

Aamu alkoi pienen pienellä italialaisella aamupalalla, eli siis jotain sämpyläntapaista ja siihen päällykset. Aamupalan jälkeen jälleen kerrospukeutuminen ja sen jälkeen pyörä tallista ja liikenteeseen.

Lähtiessäni Gardalta taivaalta tipahteli muutamia lumihiutaleita.

Ajelin aluksi pienempiä teitä lähelle Veronaa josta hyppäsin moottoritielle. Moottoritiellä ei tapahtunut oikeastaan mitään ennen Firenzeä (lunta nyt oli tien varsilla ja lämpötila vaihteli jonkin verran).

Firenzessä oli tullut lunta enemmänkin (noh, parikymmentä senttiä ehkä) ja keli oli ollut varmaan ihan kunnolla pakkasella. Yhden sillan alta ajaessani meinasin osua korkeaan lumipenkkaan (oli tipahtanut yläpuolen sillalta tielle), vaivoin sain sen väistettyä (kiitos siitä kuuluu edellä ajaneelle autolle joka pölläytti kunnon lumipöllähdyksen siihen ajaessaan).

Vähän matkaa tästä eteenpäin liikenne moottoritiellä pysähtyi täysin. Ohittin koko jonon kaistojen välistä ja pääsinkin jonon keulille. Mitäs ihmettä!?!?!? jonon keulalla ajaa poliisiauto molemmat ovet sepposen selällään! Hetken ajelin perässä kunnes piti pysähtyä tunnelin suuaukolle. Tunnelissa oli jääongelma, jota tielaitoksen pojat yrittivät selvittää pitkällä tikulla. Tunnelin katossa roikkui useita varmaan puolenmetrin mittaisia jääpuikkoja, joita pojat siis yrittivät tiputtaa maahan. Vartin seisoskelun jälkeen pääsin jatkamaan matkaa.

Lunta riitti Firenzestä vielä arviolta 100km etelään. Rooman kohdalla oli myös tullut lunta (lauantai iltana lueskelin netistä että Roomassa oli suihkulähteetkin jäätyneet).

Napolin kohdalla haisi kaatopaikka (todellakin) ja koko laakso oli sinisenä savusta. Napolin kohdalla myös alkoi ilma selkeästi lämpenemään.

Salernon kohdalta hyppäsin kapealle ja äärettömän mutkaiselle pikkutielle etsiskelemään rantahotellia. Maisemista tämän tien varrella en osaa sanoa mitään koska aurinko oli jo laskenut (kommentoin maisemia huomisen tekstissä). Jatkoin tätä mutkaista tietä aina Amalfiin saakka, josta löysin hotellin. Ei mikään mielettömän halpa, mutta näin pitkän ja puuduttavan ajon jälkeen tuo hinta ei haitannut (70€).

Illallisella kävin Amalfissa ja näpsäisin muutaman kuvan matkan varrella.

Huomisen reitistä ei vielä tässä vaiheessa ole mitään aavistustakaan, mutta eiköhän se tässä ennen nukkumaan menoa selviä.

 Firenzen lumitilanne Amalfin kirkko Amalfissa ruokapaikkaa etsimässä :)

Maanantai 20.12.2010

Ajoaika: 09:00 - 17:45
Ajomatka: 532km
Reitti: Amalfi - Salerno - Rende - Paola - Amantea - Villa S. Giovanni - Messina - Taormina
Lämpötila: Lämmin, välistä hiki, välistä viileämpää :)
Keli: Puolipilvistä, pilvistä, aurinkoista

Aamusella jätin useita kerroksia pukematta päälle, mutta siitä huolimatta noin 15 minuutin ajon jälkeen oli pakko pysähtyä ja ottaa vielä yksi kerros pois... Aamusella laitoin myös välikelin hanskat ja hupun, mutta ne piti vaihtaa samalla kesämallin varusteiksi myös.

Eilen mainitsemani mutkapätkä Amalfiin oli kyllä mukavan mutkaista tietä. Tänään näki kuinka jyrkille rinteille tuo tie on jyrsitty. Tänään, arkiaamuna liikennettä vain oli enemmän kuin eilis iltana. Tämä niemi on kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen jos tällä alueella on liikenteessä. Kartan mukaan tuolla olisi aika paljon mukavan näköistä tietä, joten ajan saa kulumaan oikein helposti. Valitettavasti tämä paikka ei ollut sen kummemmin minun käyntilistalla (pysähdyin yöksi kun yksi kaveri Ulmista tätä paikkaa suositteli).

Salernon kohdalla hyppäsin jälleen moottoritielle. Liikennettä ei ollut juuri lainkaan, joten etelä-italialainen ajotyyli ei aiheuttanut sen kummemmin ihmettelyä (Jotku väittää että italialainen liikenne on kauheaa. Haluaisin tässä tarkentaa että pohjois-italiassa ajetaan tosi nätisti ja etelä-italiassa ajetaan liikennesääntöjä venyttäen).

A3-moottoritie on hyvässä kunnossa noin Lagonegron tai Laurian kohdalle saakka (tietulleja ei tällä tiellä ole), sen jälkeen on aika paljon tietöitä ja veikkaisin noiden tietöiden vievän useita vuosia vielä, koska niin vaiheessa hommat olivat. Nyt ei onneksi suuremmin ruuhkaa ollut, mutta kesäaikana saattaa tilanne olla toinen.

Ei ole ikinä tullut ajateltua kuinka vuorista koko Italia on. Periaatteessa ajamani moottoritiet ovat kulkeneet vuoristossa oikeastaan koko ajan (pohjoisen viljelysaluetta lukuunottamatta). Tänään moottoritie kävi korkeimmillaan 1015m:ssä ja siellä näytti olevan lumikinoksia moottoritien varrella, joten lumesta en tänäänkään päässyt kokonaan eroon.

Renden kohdalta päätin poiketa hetkeksi pois moottoritieltä ja otin suunnaksi Paolan. Ei kummoinen tie. Paolasta etelään päin ajaessa italialainen ajokulttuuri heitti muistutuksen. Ajoin yhden pikku lava-auton perässä kärkkymässä ohituspaikkaa kun lava-auton edessä ollut pikku-auto (oisko ollut joku vanha 600-fiat) päätti yht´äkkiä että hän pysähtyy tähän ja löi liinat kiinni. Lava-auto väisti vasemmalle ja jarrutti myös tosi tiukasti. En tiedä että miten kerkesin jarruttamaan, mutta se tuli kyllä täysin selkärangasta, eikä siinä sitten sen kummempaa ollut. Hetken aikaa syke oli kyllä aika korkealla...

Loppumatkan Villa S. Giovanniin ajoin moottoritietä. Villassa ajoin satamaterminaaliin ostamaan lippua pyörälle ja kuskille (10€). Heti lippuluukun kohdalla oli joku jamppa ohjaamassa ja kertoilemassa kaikkea (ja luonnollisesti sen jälkeen käsi ojossa...). Mistähän se johtuu että Italiassa nämä satamat on aina aika sekavan oloisia, eikä reittiä itse laivalle ole merkitty kunnolla?

Pääsin kuitenkin sen kummemmin eksyilemättä lauttaan. Lauttamatka otti noin 20 minuuttia. Lautasta ajettiin ulos italiaiseen tyyliin sen kummemmin ohjailematta totaalisessa kaaoksessa (kaikki yrittivät ulos yhtä aikaa).

Alunperin suunnittelin että vietän yötä Messinassa, mutta äkkikatsomalla siellä ei sattunut vastaan yhtään hotellia joten päätin ajaa etelää kohti. Tähän väliin on pakko todeta että etelä-italian liikenne ei ole mitään verrattuna Sisilian liikenteeseen :) Tässä paikassa (jos mahdollista) venytetään liikennesääntöjä lähes katkeamispisteeseen... :D

Hotellin löysin tällä kertaa Taormina nimisestä kaupungista. Tälläkin kertaa saavuin hotellille pimeän jo laskeuduttua (perhanan talvi kun pimeä tulee niin aikaisin).

Huomisen ohjelma alkaa olla jo aika lailla selvillä, katsotaan sitten että mitä reittejä tulee valittua. Huomenissa ajattelin koittaa katsella jostain avonaisen leirintäalueen ja telttailla vuorostaan. Joten näillä näkymin huomenna ei tule päivitystä sivuille (kirjoitan illalla jutun ja pukkaan sivuille kunhan netti tulee jostain vastaan).

 Aamuaurinko hotellin parvekkeelta Maisemaa hotellin parvekkeelta Amalfi Amalfin satama Puita Tuolta kallioiden välistä tulee tie Lunta, jälleen... Näkemiin Italia ja manner-eurooppa

Tiistai 21.12.2010

Ajoaika: 10:00 - noin 15:00
Ajomatka: 157km
Reitti: Taormina - Etnan ympäri - Acireale
Lämpötila: Lämmin, ylhäällä viileämpää :)
Keli: Aurinkoista, puolipilvistä

Eilen unohdin mainita että näin ensimmäiset pyörät tien päällä. Lisäksi unohdin mainita että hotelli oli todella rauhallinen, johtuen ehkä siitä että muut asukkaat olivat amerikkalaisia ja saksalaisia eläkeläisiä :)

Tämän päivän ohjelmana oli kiertää Etna ja sen jälkeen hakeutua leirintäalueelle hyvissä ajoin, jotta kerkeäisin laittaa teltan pystyyn ennen pimeän tuloa.

Aamusella katselin sopivaa reittiä gepsistä ja lähdin suunnistamaan ohjeiden perässä. Ensimmäiseksi hieman yli 10km moottoritietä, ensimmäinen kuva Etnasta huoltiksen pihalta nähtynä ja sen jälkeen pienempiä teitä tulivuorta kiertämään.

Kartan mukaan Etnan huippu on 3325m:n korkeudessa.

Etnaa kiertävät tiet ovat vasta päällystettyjä ja todella hyvässä kunnossa. Nyt teillä oli kuitenkin jonkin verran suolaa, koska näköjään talvi se on tännekkin tulossa.

Näpsiskelin kuvia matkan varrelta ja lopulta lähdin suuntaamaan vähän ylemmäs. Yhtä tietä pääsin ajamaan muutaman kilometrin jonka jälkeen piti kääntyä takaisin kun tiellä oli niin paljon jäätä. Tällä pätkällä näin muutaman talon jotka olivat jääneet laavan saartamiksi ja palaneet.

Lähellä hiihtohissejä kävin hörppäämässä kupposen kuumaa ja herättämässä keskustelua paikallisten kortinpelaajien pöydässä. Kai motoristi tuolla korkealla (yli 2000m:n korkeudessa) ei ole normaali näky tähän aikaan vuodesta...

Aluksi ajattelin että en mene hissillä yläasemalle kun joka puolella oli sen verran pilviä. Jostain syystä kuitenkin ajatus muuttui ja matkustin hissillä (sen jälkeen kun olin maksanut karsean hinnan lipusta, 27.50€). Ylhäällä paistoi aurinko ja sain ihastella tummia laavakenttiä. Ylhäällä oli siellä täällä lunta, mutta laskettelemaan ei vielä hetkeen ole mitään asiaa (kyllä, Etnalla voi talvella lasketella).

Itse kraaterille olisi ollut vielä pitkä kävely, joten päätin vain siepata kuvan höyryävästä kraaterista hissien luota jonka jälkeen palasin takaisin pyörälle.

Seuraavaksi suuntasin pyörällä leirintäalueelle jonka katselin eilen illalla netistä. Valitsin sen siksi, koska heidän sivujen mukaan heillä olisi netti. Leiriskä löytyi vaivatta ja nettikin heillä kuulemma olisi.

Heh, ei ole turistisesonki ei... Olen ainoa asiakas koko leirintäalueella, eikä se nettikään sitten toiminut vaikka sitä yrittivät saada toimintaan. Noh, yksi ilta ilman nettiä ei maailmaa kaada ja eilen jo arvelin että tämän päivän juttu ei tule ajallaan.

Etnan kierto oli ihan ok, ensimmäisellä kerralla tuo on isompi nähtävyys. Ensi yönä nukun varmaan kuin tukki, koska aurinko laski jo noin klo 1700, joten tänään pääsee nukkumaan ajoissa.

Huomisesta ei vielä mitään tietoa, taidan miettiä suuntaa vasta aamukahvilla.

 Etna huoltiksen pihalta kuvattuna Etnan kraateri Maisemaa pilvien päältä  Leiri Tämä kaveri oli koko illan teltan vieressä

Keskiviikko 22.12.2010

Ajoaika: 11:00 - 13:15
Ajomatka: 89km
Reitti: Acireale - Catania - Siracusa
Lämpötila: ehkä 15 astetta
Keli: Puolipilvistä, pilvistä, pari tippaa vettä

Eilen torkuin teltassa jo noin klo 1800 lähtien. Tänä aamuna vetelehdin aina noin puoli kymmeneen ennen kuin jaksoin alkaa valmistelemaan lähtöä.

Tänään päätin viettää myös lyhyen päivän pyörän päällä ja ajella ainoastaan Siracusaan ja sen jälkeen vetelehtiä kaupungilla näpsimässä kuvia.

Hotelli löytyi helposti vanhasta kaupunginosasta ja pyörällekkin sain tallin.

Iltapäivä ja ilta kului vanhassa kaupunginosassa käveleskellessä ja kapeita kujia ihmetellessä.

 Siracusan rantaa Suihkulähde (nimeä en tiedä) Siracusen katedraali Katedraalin aukio Joku raunio Siracusen linna Valonheitin taivaalla

Torstai 23.12.2010

Ajoaika: 10:00 - 16:15
Ajomatka: 246km
Reitti: Siracusa - Pachino - Pozzallo - Palazzolo - Noto - Pozzallo
Lämpötila: 15 - 20C
Keli: Pilvistä, muutama tippa vettä. Ilma on tosi kosteaa.

En muistakkaan milloin viimeksi Italialainen aamupala olisi maistunut yhtä hyvälle kuin tänään. Sämpylöitä meni useampi ja aamupalan kruunasi mahtavan makuinen italialainen kahvi.

Aamulla ajattelin että käyn kurkkaamassa muinaisen (joko Roomalaisen tai sitten Kreikkalaisen) teatterin, mutta paikalle päästyäni portit olivat kiinni. Näistä italialaisten aikatauluista ei sitten koskaan oikein tiedä (kuulemma se Siracusan vanha linna on auki ainoastaan aamupäivällä).

No, seuraavaksi mieleen tuli että kun kerta Sisilian eteläosassa olen, niin käympäs samalla saaren eteläisimmässä osassa. Gepsiin merkintä paikasta ja sitten seuraamaan ajo-ohjeita. Lähestyessäni eteläisintä kärkeä, maiseman peitti kasvihuoneiden meri. Itse eteläisimmässä kärjessä nyt ei mitään sen kummempaa nähtävää ollut, siellä oli vain parkkipaikka :) mutta tulipas käytyä...

Seuraavaksi seurailin rantaa Pozzalloon, josta kävin kyselemässä hotellia. Hotellissa ei kuulemma manageri ollut sillä hetkellä paikalla, joten respa ei pystynyt sanomaan huoneen hintaa. Lupasin tulevani muutaman tunnin päästä takaisin ja päätin kuluttaa aikaa ajelemalla pohjoista kohti.

Mieleenpainuvinta tässä päivässä ja ehkä koko reissulla tähän mennessä oli Pozzallosta pohjoiseen olevat noin 1m korkuiset kiviaidat. Kun puhun aidoista monikossa niin niitä oli siis aivan käsittämättömän paljon... Laaksosta ja kukkulasta toiseen joka puolella... Kaikki tiet oli reunustettu samanlaisilla kiviaidoilla, kaikki pellot oli kierretty samanlaisilla kiviaidoilla... Taitaa Sisilialaisilla olla melkoisen kivikkoiset pellot.

Kartasta löysin jonkun luolasto nähtävyyden (Cava d´ispica). Paikalle päästyäni, tämäkin paikka oli kiinni... (ymmärtääkseni tämä on joku Unescon perintökohde). Seuraavan nähtävyys kartalta oli Akrain kreikkalainen teatteri Palazzolossa. Reitti sinne kulki pieniä mukavia teitä pitkin. Pääsin perille ja yllätykseksi tämä paikka oli auki. Lipunkin sain puoleen hintaan kun kassalla ei ollut rahaa antaa takaisin 20€:sta ja mulla oli taskussa vain 2€ kolikoina. Kiertelin raunioita ja teatteria ehkä 20 minsaa, minkä jälkeen lähdin suuntaamaan pohjoisen kautta takaisin Pozzalloon.

Gepsiin laitoin nopeimman reitin takaisin ja melkoiselle kärrypolulle se minut ohjasi. Ei siinä mitään, mukava oli päästä vähän sorateita ajelemaan, mutta nauratti vain että on varmaan Giuseppe tehnyt tämän karttamateriaalin Garminille kun reititys on vähän mitä sattuu :)

Pozzalloon ja hotellille päästyäni managerina oli arviolta 70-80 vuotias mummo joka puhui jopa muutaman sanan englantia :) Olin olettanut että hotellien hinnat olisivat hieman halvemmat (kuten viime vuoden reissulla), mutta jostain syystä hotellien hinnat täällä ovat yllättävän korkeat. Tästä Pozzallon hotellista maksoin 60€.

Ai niin, tänään oli ensimmäinen päivä kun en ole nähnyt ollenkaan lunta!

Hankalaa tämä sivujen päivittäminen täältä Italiasta. Huoneessa ei alkuun toiminut netti ja sen jälkeen alkoivat aulassa selvitellä verkkojohtojen pistokkeita (tällä kertaa ei ollut mummuja aulassa). Välistä netti käväisee toiminnassa ja seuraavalla sekunnilla se taas katoaa. Alhaalta aulasta kuuluu hirmuinen papatus, mielessäni voin kuvitella kuinka kädet heiluu samassa tahdissa papatuksen kanssa :D

Huomisen suunnitelma on jo aamupäivän osalta tiedossa, mutta empäs sitä vielä tässä vaiheessa kerro :)

 Sisilian eteläisin kärki Esimerkki kiviaidoista Kreikkalainen teatteri Kyltti

Perjantai 24.12.2010

Ajoaika: Pyörän päällä ehkä tunteroinen.
Ajomatka: Ehkä 20-30km
Reitti: Pozzallo - Malta - pikku mutka etelään - Sliema
Lämpötila: 20
Keli: Aurinkoista, pilvistä, pari vesitippaa

Hyvää Joulua kaikille täältä Maltalta!!!

Eli nyt olen tämän joulureissun määränpäässä. Pyöriskelen täällä Maltalla nyt lauantain ja sunnuntain. Maanantai aamusella lähden sitten ajelemaan tästä kohti pohjoista.

Mutta asiaan. Aamusella nautein ehkä surkeimman aamupalan, mitä olen italiassa koskaan aikaisemmin saanut. Taso ei todellakaan ole italialaisten hotellien aamupaloissa korkealla, mutta tämä aamu veti kyllä pohjat. Tarjolla oli muutama kuiva sämpylä (ei voita eikä mitään muutakaan päälle), ei juomaa, mutta kitkerän espresson kyllä sain :)

Tämän ei niin maittavan aamupalan jälkeen pukkasin pyörän pois tallista vain huomatakseni että joku italiaano oli pysäköinyt auton suoraan uloskäynnin eteen. Kapea jalkakäytävä näytti sentään olevan vapaana, mutta siihen joutui pyörää tosissaan taittamaan (laukutkin piti irroittaa jotta autojen vierestä mahtui).

Edellisenä iltana sain soiton varustamolta että lähtöä on siirretty kahdella tunnilla myöhemmäksi huonon ilman vuoksi. Tämä nyt ei haitannut siinä mielessä että sain nukkua aamulla hieman pitempään.

Pozzallosta oli satamaan vain muutaman kilometrin ajo joten siellä olin hyvissä ajoin. Katamaraniin pääsi ilman sen kummempaa jonottelua (ei ollut ruuhkaa täälläkään). Tässä venhosessa oli paras moottoripyörän kiinnitys-systeemi mitä olen missään laivassa koskaan nähnyt (pari kuvaa alhaalla). Lähtöä odotellessa luin että olin parhaillaan Virtuferries:n uusimmassa katamaraanissa, joka on viidenneksi suurin liikenteessä oleva katamaraani.

Matkalla kohti Maltaa huomasin että tuuli alkoi yltyä kun venhonen alkoi keinahdella (enemmän kuin kesällä laiva joka meni Islantiin). Matka itsessään kesti noin puolitoista tuntia.

Maltalle päästyäni, lähdin opettelemaan aavistuksen sivummalle että miltä se vasemmalla puolella ajaminen tuntuisi. Joka ainoassa risteyksessä piti keskittyä siihen että ketä väistää ja minneppäin katsoa... Ei se kyllä luonnolliselta vielä missään vaiheessa tuntunut, mutta empäs ajanut kenenkään allekkaan.

Hotellille tulin hyvissä ajoin, huone löytyi (hinta 75€ kolmelta yöltä!). Huoneen oven kun aukaisin niin taisi laukut tipahtaa käsistä koska niin hämmästynyt olin näkemästäni. Huone oli käsittämättömän iso! Olkkarissa 2 sohvaa, ruokapöydät, iso jääkaappi, iso makkari. Hotelli on vielä vasta valmistunut kunnostuksesta, joten kaikki on uutta vastaavassa kunnossa.

Kävin vähän kävelemässä lähialueilla ennen illallista. Huomenissa kerkeän sitten paremmin katsella ympärilleni täällä.

Netti ei toiminut eilen Pozzallossa ollenkaan eikä tänäänkään kuin vasta nyt myöhemmin illalla, joten päivitykset tulevat vasta nyt.

 Katamaraani Pyörän kiinnitys  Maltan eteläisellä rannalla Huoneen olkkari Ruokailutila Makuuhuone Vallettaa Slieman rantaa